Tornitalot tulevat!

Vielä vuosituhannen vaihteessa yli 12-kerroksisia kerrostaloja pidettiin Suomessa kummajaisina ja lähinnä yksittäisinä maamerkkeinä. Jotain kertoo sekin, että harvakseltaan käynnistyneiden tornitalohankkeiden verrokkina oli lähes poikkeuksetta 72-metrinen Olympiastadionin torni. Asuinrakennusten osalta se kohtasi voittajansa vasta vuonna 2006, kun 26-kerroksinen ja 88-metrinen Cirrus valmistui Helsingin Vuosaareen. Se on edelleen Suomen korkein asuinrakennus.

Kaupungistuneemmissa maissa tornitalot ovat olleet olennainen osa keskustarakentamista jo vuosikymmenien ajan. Täällä Pohjolan perukoilla ei kuitenkaan ole vielä nähty vastaavaa tarvetta maksimoida rakennustehokkuutta ja panostaa korkeaan rakentamiseen. Idylli omakotitalosta kaupunkialueella ja vesistön lähellä on istunut tiukassa sukupolvesta toiseen.

Mutta ajat muuttuvat ja kaupungistumistrendi muokkaa myös kotoisia kasvukeskuksiamme. Samalla ekotehokkuus- ja taloudellisuusvaateet ovat alkaneet ohjata asuin- ja toimitilarakentamista. Tontit ovat entistä ahtaampia ja tiiviimmin rakennettuja. Tilaa on oikeastaan enää yhteen suuntaan – ylöspäin. Kuvaavaa on, että pelkästään pääkaupunkiseudulla on käynnissä lukuisia tornitalohankkeita ja lisää on vireillä.

Esimerkiksi Espoon Keilaniemeen on tulossa neljä tornitaloa. Helsingin Kalasataman REDIssä korkein rakennus tulee rikkomaan 130 metrin rajan. Helsingin Keski-Pasilan Tripla saa niin ikään omat torninsa, joista korkein kurkottaa yli 150 metriin. Maisemat muuttuvat myös Espoon Niittykummussa, jonka Niittyhuippu yltää valmistuttuaan 90 metrin korkeuteen.

Valmisosista selkeitä hyötyjä

Korkeaa rakentamista ruokkivat eko- ja kustannustehokkuuden lisäksi logistiikka- ja ympäristöseikat. Yksityisautoilu vähenee eikä asukkaille tarvita enää entiseen tapaan autopaikkoja. Samalla hakeudutaan toimivien julkisten yhteyksien, mieluiten raideliikenteen äärelle. Kuvaavaa on, että Helsingin ja Espoon tornitalohankkeet sijoittuvat metro- tai juna-asemien välittömään läheisyyteen.

Parma on ollut vuosien varrella mukana lähes kaikissa keskeisissä kotimaisissa tornitalohankkeissa. Referenssilistallemme kuuluvat mm. jo aiemmin mainittu Cirrus ja Tampereen Tornihotelli. Kädenjälkemme tulee näkymään myös Niittyhuipussa.

Kerrosmäärien kasvaessa konkretisoituvat valmisosatuotannon hyödyt. Ahtailla tonteilla ja haastavissa asennusolosuhteissa ne tuovat aikataulusäästöjä, parantavat työturvallisuutta ja takaavat laadukkaan lopputuloksen. Ikkunat ja julkisivuun integroidut teräsosat voidaan asentaa valmiiksi jo tehtaalla, kuten tornihotellissa. Myös talotekniikkaa sisältävien tekniikkatuotteiden hyödyt korostuvat korkeassa rakentamisessa.

Kehitystyö jatkuu, joten uudet tornit ovat tervetulleita!

14

Heräsikö ajatuksia? Kommentoi: